Kiihkeä käki

Jossain lähellä kukkuu käki aivan alituiseen. Etsii kai kumppania, tositarkoituksella. Jos sen kukunnasta laskisi elinvuotensa, ei kuolisi koskaan. 

Lähdin äänen suuntaan, mutta harhauduin sivupoluille. Muurahaisten poluille. Eivät ne ole hiljaista väkeä, vaikka voisi luulla. Polku sirisi ja rahisi niiden kiireestä. 

En nähnyt käkeä, se on kai harvinainen havainto. Löysin sen sijaan rannan, joka kutsui uimaan ja minä menin. Vesi ei hyydä enää!

Legoleikki

Buzzadorilta tuli legoja ja legoista tuli leikki. Kun aurinko paistaa näinkin kuumasti, on kivointa leikkiä ulkona. 

Pienempi rakentaja sai tarpeekseen, kun sisko omi parhaat palikat.

Toinen jatkoi rakentelua, tuskin edes huomasi pikkusiskon ottaneen hatkat.

Hieno tuli, taas kerran. Legojen viehätys ei katoa koskaan.

Lue buzzaamisesta osoitteessa www.buzzador.com.

Mekkotehdas

Meidän majakka ja perävaunu, tytär ja kummityttö. Ikäeroa on päivälleen kolme vuotta, mutta leikkejä se ei häiritse lainkaan. Olemme lähdössä isommalla porukalla reissuun ja tein kaksosille reissumekot. 

Onion-kaavalla hurautin itselleni hihattoman mekon iiihanasta marimekon trikoosta. Eräällä päiväkodin tädillä on mekko samasta kankaasta ja olen usein sitä kuolannut. Riemulla ei ollut rajaa, kun sain metrin palan käsiini.

Sama kaava edelleen, mutta nyt lyhyillä hihoilla. Metsolan kangas odotteli aikansa, kun minä keräsin rohkeutta. Eräänä iltana sitä sitten oli tarpeeksi ja ompelin yöhön. Luulenpa, että tästä tulee luottomekko, mutta koska joustofrotee on sen verran paksua, jää mekko suosiolla kaappiin näin kuumina päivinä.

Päivä, jona tehtiin nokkoslettuja

Meillä on ylituotantoa kananmunissa ja mahlassa. Muista keväällä 2014: vain kahteen koivuun reiät! Munat ovat plussaa, pistävät leipomaan. Ja niitä munii aika onnellisen oloiset kanat. 

Hups, tuli laatikollinen lankaa. Dropsin superale osui kohdalleni ja heti muistin parikin tekemätöntä villatakkia.

Kohdalle osui myös nukke lapsuudesta. Kylvyn jälkeen hän on oikein suloinen.

Menen neulomaan sekavia sukkia. Iloista viikkoa!

Pitkospuilla paljailla

Ensimmäisellä selässä reppu, toisella lapsi, kolmas kulki kevyesti. Bongattu sammakko, korppi ja suuren suuri kimalainen. Syöty makkaraa ja eväsleipiä. Selitetty, mikä on kelo. Vieraskirjaan luvattu palata.

Malja kesälle!

Sitä on jo sitruunaperhosen keveydessä, kivijalan juureen kasvavassa ruohossa, narulla kuivuvissa pyykeissä. Ripauksia kesää. 

Nostimme koivunmahlamaljat, haravoimme talven jälkiä pois ja minä kastauduin. Hyytävä on hyvin kuvaava sana, mutta niin on myös raikas. 

Vihreys lisääntyy hetki hetkeltä, ei vielä puissa, mutta maassa. Puikoillekin tahtoisin vihreää, ja päälle. Niin hyvä päivä. Neljä munaakin, yksi joka kanalta. Hullunkurinen huomio: mustan kanan munat eivät ole mustia.

Kesä alkaa kanoista

Kesäasukit ovat tulleet! Yksi on tuttu viime kesältä, muut kolme rouvaa uusia näillä hoodeilla. Kolme valkoista, yksi musta (lienee nokikana). Kärttyisä kukko jäi kyydistä, koitetaan tämä kesä pärjätä naisten kesken. Koko päivä meni ulkona, huolimatta hyisestä tuulesta. En malttanut pysyä poissa, piti seurata touhuja ja tarjoilla pikkukourallisia vihreää ruohoa. Pihan haravoinninkin aloitin. 

Kananeitojen esittely jääköön toiseen kertaan, tutustumme ensin.